tiistai 25. tammikuuta 2011

Ayuoo Bowan

Tiistaina 25. tammikuuta 2011

Kaunista aurinkoista aamupäivää täältä Sri Lankan saarelta. Eilen saimme nettiyhteyden ja on aika alkaa kirjoitella jotakin blogiin. Ehkä tämä alkuun pääseminen on vähän tukkoista, mutta kyllä se siitä taas lähtee vuoden tauon jälkeen.

Olin kerrankin varannut tulomatkalle mahdollisimman lyhyen reitin. Mikään ennakkosuunnitelmista ei kuitenkaan toteutunut. Lähdimme Frankfurtista jatkolennolle melkein 1,5 tuntia myöhässä koneen teknisen vian vuoksi. Ei paljoa lohduttanut, että Etihad Airwaysin kone oli todella hieno. A la carte ruokalistat ja näköalavessat (ei oltu ennen nähty).

Lennon aikana kävi selväksi, että on suoranainen ihme, jos ehdimme jatkolennolle Abu Dhabista. Ei oikein pystynyt lennosta nauttimaan, kun koko ajan oli hermostunut olo. 
Abun kentällä suoritimme ensimmäisen matkamme cooperin testin. Nimittäin todella juostiin ja kovaa kenttävirkailijan perässä terminaalista toiseen. 
Meillä vielä 20kg painavat käsipakaasit riesana. Ei ehditty, joten alkoi selvittely millä eteenpäin. Luvattiin parin tunnin kuluttua lento Dohaan (siis takaisin päin!) Näin tapahtuikin, mutta paikat eri puolilla konetta. 
Kati ahtautui kahden lihavan arabimiehen väliin. Se oli tuskaa, sillä koneen ulkopuoliset turbulenssit olivat pientä verrattuna kun nämä ukkelit raottelivat kaapujaan. 
Matkustin kitkerissä kaasuissa. Olipahan kokemus! 
Dohaan päästyä emme pitäneet kiirettä, koska jatkolento oli luvattu 5 tunnin kuluttua. Jäimme todella pitkän turvatarkastusjonon hännille. Kunnes siihen tuli mies, joka huusi kovalla äänellä to Colombo to Colombo. Minä siihen heti, että me menemme. 
Ja sitten taas juostiin ja kovaa ohi kaikkien turvatarkaskastuksien. Meidät vietiin privaatisti koneeseen, joka oli jo lähtövalmiina ja odotti vain meitä. Hienoa palvelua Qatar Airwaysilta.
Matkaa siis tehtiin 4 eri lentokoneella ja 6 turvatarkastuksessa pengottiin käsimatkatavarat ja kopeloitiin koko kroppa tarkkaan.

Olimme peruneet autokuskimme Colombosta Hikkaduwaan, joten otimme kentältä taksin, joka toi meidät n.60 eurolla 4,5 tunnin matkan perille.
Matkustamisessa on kaksi ihanaa asiaa. 1. matkan suunnittelu 2. perille pääsy.

Eilen Pertti oli merellä kalassa. Tuli oikea peto saaliiksi, Cheerfish, painoa 22kg ja pituus 127cm. Kala on nyt ammattikokin huostassa ja hän osaa valmistaa siitä ruokaa, jota riittää isollekin porukalle useammaksi kerraksi.
Olemme olleet Chaturan perheeseen yhteydessä ja ehkä huomenna menemme heidän luokseen ja alamme todella suunnitella meille niin tärkeätä projektia.



Lämpimin terveisin Kati ja Pertti


Paikallinen jätehuolto







4 kommenttia:

  1. Ayobowan mage yaluwo:
    Oli teillä raskas menomatka. Toivottavasti kaikki on jo unohtunut kun olette saaneet nukutuksi pari yötä kunnolla.
    Minä täällä vielä käpristelen toimistossa ja pakkasissa. Eilen sain pakatuksi melkein kaiken.
    Lähtö perjantai aamuna 28.1. Lontoon kautta Colomboon. Nyt on niin paljon ohjelmaa tälle lomalle, että hirvittää.
    Kaikki hotellit Monaragalassa ovat täynnä joten pitää mennä Arugan Bayhin asti. Se on uusi paikka minulle. Se pitäisi olla paras surffipaikka koko saarella.Toivotaan, että silmäniloa riittää :-)
    Newatha hamuwemu
    Ulla

    VastaaPoista
  2. Moikka!

    Heti, kun kuultiin Adan kanssa, että blogi käy taas kuumana, niin kävimme päivittämässä lukijakuvan ajantasalle ja nyt verrytellään kumpikin tavallamme kielenkärkiä kommentointi kuntoon (se kumman verryttely on selkeämpää on toisinaan vaikea sanoa)...

    Siispä, ihan ensimmäisenä Ada toivottaa hauskaa päivää ja terveisiä sinne lämpimään sri lankan kielellä: hgsw534irlpfmfhdo ih#/)jkefk
    Noin...

    Mukava kuulla, että olette ehjänä perillä Piiiiitkän matkan jälkeen. Kannattaa muistaa aina, että jälkeenpäin yleensä kaikki nuo kommellukset vaan naurattaa (mitä ei varmaan silloin uskois, kun istuu muutaman tunnin lentokoneen WC:ssä vatsa löysällä jännittäen, että ehtiikö seuraavalle lennolle..luojan kiitos teillä oli kuitenkin näköalapaikka!)

    Ja Pera sai varmasti balsamia haavoille tuon meripedon myötä??! (Paljonko Kati maksoit, että tartuttivat tuon kesyn, kala-altaassa kasvatetun jättiläisen Peran uistimeen? Vai puuttuuko nyt kenties lähimmän kalakaupan ikkunasta iso, muovinen kalamaskotti?) Ei kun nyt ihan oikeesti, hieno saalis! Onnea!

    Tuo on kyllä kummallista, että olipa sitten kyseessä ihmisiä kuljettava bussintekele tai paikallinen jäteauto niin aina tursuu yli! Logistiikan saralla olis vissiin hommia.

    Ja sitä Katin istumista niiden rehevien setien välissä ei pysty edes kommentoimaan, naurattaa ajatuskin jo niin kovin :) Harmi, että kuva puuttuu!

    Terveisiä meiltä kaikilta ja iloista loman alkua! Palataan taas.

    Ada&Inkku

    VastaaPoista
  3. Helpottavaa kuulla, että olette onnellisesti perillä vaiherikkaan matkanne päätteeksi.

    No joo, Kati! Kyllä ymmärrän. Oli sitten ihan luxus-lento kahden arabimiehen likeisessä välissä. Ja tullitarkastuksessa varmaan oli ihana olla kopeloitavana. Hihitti varmaan niin vietävästi.

    Meillä täällä koto-Suomessa tulee lunta lisää koko ajan. Vuoroin on on pakkasta, vuoroin taas leutonee ja tupruttaa.
    Tänään on pakkaspäivä Kuopion tammimarkkinoiden kunniaksi.

    Peralle onnittelut hienosta kalasaaliista! Eihän sitä olis oikein uskonut, mut kuvathan eivät koskaan valehtele.

    Teille oikein ihanaa lomaa, paljon terveisiä Chaturalle ja perheelle.
    Pidän peukkuja pystyssä, että projektinne onnistuu 100-prosenttisesti.

    Lämmöllä
    - Hilkka -

    VastaaPoista
  4. HEISSAN!
    Kiva taas lukea leppoisasta mennostanne siellä. Kävimme viikonloppuna Hesassa ja sunnuntaina junassa oli myös Rouhun Antti palaamassa viihtomatkalta Itävallasta?! HYVÄÄ JATKOA JA TOIVOTTAVASTI ILMAN LUMITÖITÄ! Lauri ja Mirja

    VastaaPoista