Lasten juhlat.
Ennenkuin voin niista kertoa, pitaa vahan antaa taustatietoja. Sri Lankassa on suomalaisilla Lion klubilaisilla n. 950 kummilasta. Heista liki 100 asuu Hikkaduwan liepeilla. Kuukausimaksu kummilta on 10e. Kun lapsi menee yla-asteelle maksu nousee 18 euroon ja yliopisto-opiskelijalle se on n.36e kuukaudessa. Kummilapseksi hyvaksytaan koko-orpo tai puoliorpo. Tuon rahan turvin lasta tuetaan niin kauan, kunnes han pystyy itse leipansa ansaitsemaan.
Kummiksi rupeaminen on useiden vuosien projekti. Lasta ei voi ottaa kuin "kesakissaa". Taytyy sitoutua kummiuteen. Kuitenkin joskus kay niin, etta kummi kuolee tai ei pystykaan maksamaan kuukausimaksua. Silloin lapsi jaisi tyhjan paalle, ellei muut kummit tulisi apuun. Kummeista n. 60-80 kay vuosittain katsomassa "lapsiaan"ja tarkistamassa, etta perheella on kaikki hyvin.
Me emme kuulu Lioneihin, vaan meilla on ihan oma pieni projekti, jossa P:n rotaryveljet ja K:n hyvat ystavat ovat olleet apuna. Kaikille heille kiitokset!
Joka vuosi kummilapset jarjestavat kummeilleen suuret juhlat. Ohjelmia sinne he harjoittelevat koko vuoden. Tana aamuna me ujuttauduimme ihan mielenkiinnosta juhliin mukaan.
Ensin jokainen vieras kukitettiin ja halattiin. Suomen pienoisliput heiluivat ja maiden kansallislaulut raikuivat. Lapset laittoivat kaiken osaamisensa peliin ja ohjelma oli taidolla rakennettu. Kesti kokonaista 3 tuntia. Valilla meille tarjoiltiin erilaisia kakkuja ja limonaadia virvokkeiksi.
Olimme saaneet ohjeen, etta koko ajan olisi hyva hymyilla mielellaan suu korvissa. Siita lapset tietaisivat, etta esitykset miellyttavat vieraita. Mekin otimme kestohymyn naamalle jo talon ulkopuolella ja pidimme ne sisukkaasti koko 3 t ajan mutta ah... miten olikaan sen jalkeen rentouttavaa antaa taas suupielet valahtaa meille suomalaisille niin tuttuun asentoon.
Aallot:
Meressa normaali uiminen on melko mahdotonta isojen aaltojen takia. Vesi on aina 28 asteista ja hyvin suolaista, joten mistaan virkistaytymisesta ei voi puhua. Pitaa myos osata ottaa isot aallot oikein vastaan. Vesi tyrskyaa ja antaa laskeille kyytia. Suuren aallon purkautumiseen joutuminen tuntuu iholla melkein kuin moukariniskulta. Aalto pyorittaa muutaman kerran ympari, vie pohjaan ja kierittelee viela pohjahiekassa. Silmissa on suolavetta ja suussa hiekkaa. Jos oikein huono tuuri on kaynyt, niin on aalto vienyt osan uima-asustakin. Se on katastrofi, koska tassa maassa ei saa esiintya ylaosattomissa. Silloin pitaisi lillua rantavedessa kaulaa myoten pimeaan saakka.
Seurasin salaa, kun P yritti tasta oman talon kohdalta uimaan. Oli siina hauskaa katsella ja todeta, ettei tama Saukko ainakaan kovin vesielain ole. Eipa paassyt alkua pitemmalle! Tuli jatkuvasti suuria tyrskyja ja valkoisen vaahdon seasta erottui vain takapuoli seka valkoiset jalkapohjat. Ukko pyllahti kerta toisensa jalkeen takaisin rantahiekalle.
Myos petolliset merivirrat voivat olla vaarallisia. On kaynyt niinkin, etta peloton uimari on ajautunut viikkojen kuluttua Gallen satama-altaaseen. Kylla me viihdymme turvallisesti vain aatobongarina ja uimme vahan matkan paassa olevassa laguunissa.
Lampimin terveisin K&P
Tassa yhdessa kuvassa on ystavapariskunta, jolla on 11 kummilasta taalla. Se on jo melkoinen possakka!
Hei Kati ja Pertti:
VastaaPoistaKiitos viimeisestä. Hai oli erinomaista ja ruokailu teidän upealla parvekkeellanne oli unohtumaton.
Kävin itsekin läpi uimareissulla tuon aallon myllytyksen. Olin varma, että päälläni ei ole rihman kiertämää kun sieltä nousin. Suolainen merivesi kirveli silmissä. Suihkussa hiuksistani tuli varmaankin kilo hiekkaa:-) mutta ihanaa se oli!
terv. Ulla