21.2.2010
Syntymäpäivillä! Meillä oli tänään ilo ja mielenkiintoinen kokemus saada osallistua erään paikallisen perheen lasten syntymäpäiväkutsuille. Molemmat lapset ovat syntyneet samana päivänä, tosin eri vuonna. Poika täytti 10 ja pikkutyttö 2 vuotta.
Ensin matkustimme bussilla, jonka jälkeen tuk-tukilla pikkuisia mukulaisia teitä viidakkoon. Tuntui ihan, että johonkin hornan tuuttiin, mutta perillä odotti iso talo ja noin 50 juhlavierasta. meidät otettiin vastaan erittäin sydämellisesti.
Sen verran taustatietoa, että perheen äiti on vanha tuttumme 9 vuoden takaa. Hän työskenteli hotellissa, jossa asuimme neljänä talvena. Kun nyt tapasimme hänet yllättäen, niin kutsu juhliin tuli tietysti.
Tiesimme ennakkoon asiasta, joten olimme ostaneet lahjat Colombon matkalta. Siellä oli kuitenkin niin suuri lauma lapsia, että olisi tarvittu ainakin 3kg bomboja (=karkkeja).
Ulkona oli katettu miesten pöytä, jossa oli tarjolla myös alkoholia ja se ei ole mitenkään yleistä täällä. .
Ruokaa oli pitkän pöydän verran ja maan tavan mukaan syötiin sormin. K:lla homma hoitui hyvin, mutta Pertillä oli nakkisormiensa kanssa vaikeuksia – taisi siinä paidan rinnuskin töhrääntyä vähän.
Porukka ei ollut mitään ihan viidakon kansaa, vaan siellä oli myös kolme lääkäriä vieraana.
No suhteet luotiin tietysti pikapikaa. Talon isäntä on sen Gallen upean hotellin hovimestari, joka meille esitteli viime viikolla hotellia.
Meillä oli erittäin mukava päivä ihan aidossa ympäristössä saada kokea sri lankalainen juhla ja tavata sydämellisen ystävällisiä ihmisiä.
Harmitus rahojen katoamisesta ei enää vaivaa eikä todellakaan pilaa loppuja 2 viikkoa. Me tiedämme melko varmasti tekijän, mutta kun ei ole varmoja todisteita…
Kaikki ostokset oli jo tehty, joten niillä menetetyillä rahoilla olisi vielä voinut auttaa jotakuta. Huomenna menemme tapaamaan pientä rehellistä ukkelia, joka palautti passin. Pertti jo antoi hänelle palkkion, mutta minä myös haluan tavata hänet ja palkita omalta osaltani. Tiedän, että hän on hyvin köyhä mies.
Nyt on myös mukana kuva ”rauniopapasta”. Kuten näette, hän voi hyvin ja edelleen puuhastelee elannokseen katuharjojen teossa.
Terveisin Kati ja suurenmoinen matkakumppani.
Heippa suurenmoiset matkaajat, Kati ja kumppani!
VastaaPoistaIhania kuvia - jälleen kerran. Miten ihmeessä saatte ne onnistumaan noin upeasti?!
Hhmm... vai että tanssiesitys on jo annettu. Ja erään pöydän ääressä hankitusta doupingista johtuen englanninkieliset sanat tupsahtivat muistikortistosta ihan kuin vettä valaen. Sitä ne lasiset laulukirjat teettävät.
Mutta - sekin tiedetään, että Katilla on sana hallussa ihan ilman mitään lisäaineitakin. Hän kun on synnynnäinen verbaalikko.
Tänään "juhlittiin" meilläkin synttäreitä. Eräs Kulmatien herra täytti (väli)vuosia.
Rauniopappa näyttää hyväkuntoiselta. Pystyykö hän kävelemään?
Tuulen ja tuiskun siivittämät terveiset sinne paratiisilta näyttäviin maisemiin
- H -
Ayobowan:
VastaaPoistaKiva kuulla "iloisia " uutisia sieltä.
Synttärijuhlat olivat varmasti upea kokemus.Kuten vierailut aina paikallisssa perheissä. Heidän vieraanvaraituutensa on ylitsevuotavaa. Siinä meillä jäyhillä suomalaisilla olisi paljon opittavaa.
Kiva nähdä uusia ihania kuvia sieltä. Teillä on aina niin upeita kuvia ja nehän kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Kati oikein hehkuu kuvissa :-)
Talvi vaan jatkuu (-21 C tänä aamuna). Nauttikaa viimeisistä viikoistanne siellä paratiisissa täysin rinnoin.
Newatha hamuwemu = nähdään
Ulla alias Helen