Viikko on ollut aikamoista haipakkaa. Helle on pehmittanyt sen verran aivokoppaa, etta paadyttiin ottamaan jarjestetty matka. Niin oli paljon helpompaa. Reissu alkoi 13 tunnin automatkalla etelakarkeen josta jatkettiin kohti keskimaan vuoristoaluetta. Ensimainen yo vietettiin n. 1000 metrin korkeudella pienessa vuoristohotellissa vuorenrinteella Ellassa. Oli taysi kuu ja haudanhiljaisuus (aaltojen paukkeen jalkeen). Tuli ihan epatodellinen olo, etta ollaan ainoat ihmiset maapallolla. Vastapaisella vuorella oli suuri vuoristopalo ja suuret tulenlieskat nakyivat aamuvaloisaan asti. Olimme kuitenkin turvallisen kaukana.
Kokemus, jonka peraan olimme lahteneet varsinaisesti, oli sitten junamatka. Vuorenrinteita puksutellen aina yli 2000 metrin korkeuteen. Kasittamatonta, etta veturi jaksoi vetaa 10 vaunua niihin korkeuksiin. Veturi ahki ja puhki ja vauhti kovimmillaankin oli vain 25 km/t. Keskinopeus ehka 15 km. Rata kiemurteli ja mutkitteli kuin serpentiini vuoren rinteilla, alhaalla satojen metrien rotkot. Jos laittoi paansa junan ikkunasta ulos voi nahda seka veturin etta viimeisen vaunun. Kylla siina paa pyori kaula pitkalla kuin kilpikonnalla.
On helppo uskoa vaittama, etta tama on yksi maailman kauneimmista junareiteista. Ohitimme 3 eri metsavyohyketta ja sukelsimme liki 30 kertaa vuoren sisalle tunneleihin. Jokapuolella kaikkialla vuoren rinteet olivat silmankantamattomiin teeviljelmia.
Paras teelaatu kasvaa noin 1200m/kork. Se on myos kalleinta, koska kylmassa teenlehti kehittyy hitaammin. Saavuimme saaren korkeimmalla sijaitsevaan Nuwara Eliyan kaupunkiin (yli 2000m). Kaupunki nayttaa hyvin englantilaiselta. Tuntui kuin aika olisi pysahtynyt yli 60 v. sitten olleeseen englannin siirtomaa-aikaan. Anglikaalinen kirkko, golfkentat ja upeat puistot. Pilviharsot olivat niin matalalla, etta oikeasti oltiin paa pilvissa. mutta hui, miten viilea saa! K ensimaisena ostamaan Kolumbian tehtaan myyntikojusta paksua fleesepuseroa.
Sanky hotellihuoneessa houkutteli vasyneita matkailijoita paksun huovan alle, mutta mita hittoa...! Patjahan on muhkurainen kuin kesantopelto. Paatettiin tehda patjankaantotemppu, joka olikin hyva ratkaisu. Aamuyosta sitten kaytiin henkiinjaamistaistelua siita ainoasta huovasta. Kumpikin kiskoi itselleen.
Lampoa sisalla oli +16 ja ulkona +10.
Samat upeat maisemat seurasivat myos alastuloa ja siita kertominen olisi jo toistoa. Emme todellakaan voi kehuskella luxusreissulla mutta saimme juuri sita mita haimmekin. Paljon hienoja kokemuksia ja matkustamista tavallisen kansan parissa. Ihania, ystavallisia ihmisia ja satoja, satoja sydamellisia hymyja.
Eilen vierailimme taas kummipoikamme Chaturan luona. Saimme tietaa, etta poika harrastaa aktiivisesti lentopalloa. kuuluu koulun joukkueeseen ja on hyva pelaaja mutta ei ole koskaan omistanut kunnon pelikenkia.
Nappasimme pojan koulumatkalta tuk-tukin kyytiin ja ajoimme lahikaupungin laadukkaaseen urheiluliikkeeseen. Kehoitimme valitsemaan hanta ihan millaiset kengat haluaa. Kylla oli poika onnellinen uusista kengista!
Ostimme lisaksi kotiin viemiseksi perheelle 15 kilon sakin parasta riisia. Riisihan on sri lankalaisten perusruoka -niinkuin meilla peruna- ja sita syodaan joka aterialla.
Riisin maailmanmarkkinahinta vaikuttaa myos taalla ja koyhien kannattaa ostaa vain halvinta riisia, jossa on paljon pienia kivia seassa. Siksi tama riisilahjoitus.
Myos pankkiasiat saatiin lopulliseen kuntoon. Chatura sai vihdoin kateensa elamansa ensimaisen ikioman pankkikirjan, mihin tallensimme kaikenkaikkiaan 60.000 rupiaa (n. 410 euroa). Myos kuukausittainen nostoraja (2500 rs ) merkittiin pankkikirjaan punakynalla. Illalla saimme tekstiviestin, jossa luki, etta tama paiva on ollut onnellisin koko hanen elamansa aikana.
Terveisin K&P
Moi sinne helteeseen, täällä voi vain unelmoida siitä, lämpötilat ovat pysytelleet tasisesti siinä 10 pakkasasteen tienoilla. Kiva, että olette "kotona" taas.
VastaaPoistaPera näyttää vähän kärventäneen nahkaansa; pientä rajaa siinä auringon palvomisessa.
Oikein hyvää ystävänpäivää teille!
terveisin M & P
Hei sinne kaukomaille. Kateellisena katsellaan kuvia sieltä täällä pakkasen viereltä, onneksi ei vielä sisälle pakkanen tule:-)
VastaaPoistaHyvät on hiihtokelit täällä!
Hyvää ystävänpäivää Katille ja Peralle!
terveisin Harri porukoineen
Moi Kati ja Pera! Äitiltä sain tämän teidän blogin osoitteen ja sitä tässä hymyssä suin lukenut. Ihan mahtavaa tuo teidän nauttiminen ja ennen kaikkea hienoa on nuoren miehen Chaturan tukeminen, jota teette! Sillä, että haluatte auttaa monet ihmiset tulevat varmasti hyvin onnellisiksi. Ja se on hienoa se.
VastaaPoistaOn varmasti upea maa ja upea kulttuuri. Mukavaa aikaa teille sinne!
Pakkasterveisin Joensuusta,
Niina
Hienoa, varikasta tekstia, Kati!
VastaaPoistaKiitokset tekstiviestienne nyt loysimme viimein uudelleen bloginne. Voimme kokemuksesta kuvitella milta pitkaan lampimaan tottuneesta tuntui sukeltaa vuoristossa kylmaan, muhkuraiseen punkkaan. Meilla oli nyt ensimmainen yo Uuden Seelannin etelasaarella. Tanaan paasemme paivittamaan myos blogiamme. Nettiyhteydet majapaikoissamme ovat olleet kehnoja ja autolla ajaminen on vienyt bloginpaivitysajan. Toivotamme Teille edelleen aisteja ravisuttavia kokemuksia lomallanne!
Anita & Pekka
Kaikoura, New Zealand
Lampimat kiitokset kaikille kommentoijille. Yritamme saada taas lisaa tekstia ja kuvia tulemaan.K ja P
VastaaPoistaKati ja Pertti:
VastaaPoistaTe olette osoittautuneet aikamoisiksi kirjailijoiksi. Jään odottelemaan kirjan julkaisua.
Vielä itse paikalla vierraileena voin vakuuttaa, että kaikki mitä kirjoitatte on totta, ei yhtään liioittelua.
Onhan Ceylon Intian valtameren helmi, siitä ei pääse mihinkään.
Missään muualla en ole kohdannut sellaista vieraanvaraisuutta ja ihania hymyjä kuin siellä.
Sieluni viipyilee vielä siellä vaikka tallaankin täällä pakkasten kourissa. Kaunis rusketuksenikin haalistuu päivä päivältä, mutta muistot eivät.
Hyvää lomanjatkoa !Toivottavasti saatte joskus sitä toivomanne sadetta :-)
Suba dawasak Ulla