Helteista keskipaivaa kaikille.17.02.09

Tanaan jo alettiin kalenteria tutkailemaan ja todettiin, etta aika alkaa kaymaan vahiin . Paivat kuluvat niin nopeasti. Nyt kun Kimblepelikin on hakattu keskikuuppa harmaaksi, niin nukkumaan tekee mieli jo klo 8 mutta kuitenkin sinnitellaan yhdeksaan.

 Aamulla sitten jo kuuden jalkeen vilvoitellaan viileassa aamusaassa ennen auringon nousua. Ne ovat yleensa niita paivan ihanimpia hetkia kun ei ole viela kuuma. Aamulla lampotila on n. 25-26.

 Aamulenkin voi myos tehda viidakkoon joka aukeaa n. 200 metrin paassa. Siella on hiljaista ja raikasta. Vain sadat linnut pitavat aamukonserttia ja apinat aamupalaverejaan.

 Yleensa on iso johtaja-apina, jolla on kai vaimoja useita. Se pitaa eukot kovassa kurissa ja antaa valilla jollekin kunnon sakin hivutusta. Parhaillaan niita nakee 8 kpl samassa puussa. 

Viidakon asukkaat aloittavat verkkaisesti paivan askareensa yleensa aamupesulla kaivolla vaatteet paalla. Lapset ryntailevat porteille ja huutelevat hello. hello! Muutenkin kaikki ihmiset tervehtivat ja jututtavat meita. Monet talot siella ovat todella hienoja -emme kehtaisi nayttaa oman kotimme kuvaa- ja sitten on taas vaatimattomia tonoja jopa savimajoja. 

Trooppinen metsa on syvanvihreaa ja rehevaa. Monet meidan viherkasvimme kasvavat taalla valtavina puina ja pensaina. Kenellakaan ei tunnu olevan viidakossa kiiretta tai hoppua mihinkaan.

 Kylla siella omakin mieli rauhoittuu luonnon keskella. Yleensa aina yhden paivan paikallaanolon jalkeen tulee hinku taas lahtea jonnekin. Puikkelehdimme jo hyvin sujuvasti paikallisilla kulkuvalineilla. Muutaman kilometrin matka pikavuorobussilla taittuu sellaista haipakkaa, ettei rahastaja ehdi rahastaa ollenkaan ja nain ollen olemme tahtomattamme tulleet matkustaneeksi myos pummilla.

 Eilen Gallessa menimme paikalliseen lounasravintolaan syomaan. Olipa melkoinen kuhina. Siella oli kauluspaitaherroja, tavallisia kaduntallaajia seka 2 kpl Saukkoja. Ihmiset syovat sormin ja se on taitolaji, johon emme ole viela oppineet. Poydan kansi on n. rinnan korkeudella, jolloin on lyhyempi matka suuhun. 

He kayttavat oikean kaden sormia ja pyorittelevat napparasti sopivan pallon riisista ja muista lisukkeista, joka sitten nakataan suuhun. On oikea kardinaalimunaus jos erehtyy kayttamaan vasenta katta, koska sehan on vain sita "yhta tarkoitusta"varten. Olemme kerran yrittaneet sormin syomista ja kylla siin sotkeentui niin naama kuin puseron rinnuskin, Ei se nyt ihan niin vaikeaa ole kuin kasilla kavely, mutta melkoista harjoitusta vaatii. On suoranainen ihme, etta olemme saastyneet ainakin toistaiseksi vatsataudeilta, vaikka niin ennakkoluulottomasti kaikkea kokeillaan. 

Kurdi tai koordi niinkuin taalla sanotaan on minun herkkua. Oli pieni kynnys sita ostaa eka kerran. Sita myydaan ruskeissa saviruukuissa ja ovat helteessa kadun vierilla pitkin paivaa. Se on vesipuhvelin maidosta valmistettua jugurtin ja viilin valilta. 

Se on herkullinen ja terveellinen valipala ananas-tai mangohillon kanssa kookossiirapilla hoystettyna.

 Shoppailtukin on jonkinverran. Tavarataloissa, ostoskeskuksissa ja suurissa liikkeissa on kiinteat hinnat. Pienemmissa liikkeissa ankara tinkiminen kuuluu asiaan. 

Kati on jo siita kehittanyt melkein taidetta. Usein myyja jaa toiseksi, kun hinnasta kiistellaan. Viimeinen pointti K:lla on piirtaa oman viimeisen tarjouksensa peraan iso sydamenkuva. Silloin yleensa myyja repeaa nauruun ja kauppa syntyy sydamellisesti toivottuun hintaan. 

Kaupan teossa tingitaan, mutta hyvasta palvelusta ja ruuasta aina tippia. Se on meilla ihan ehdoton saanto ja tippeja saakin olla antamassa usein, koska palvelu on niin hyvaa. Tippien suuruudet ovat meidan rahassa n.20-80 senttia, joten ne ei paljon koyhdyta. Taalla on paljon jannittavia ja eksoottisia tuotteita, joilla hinta-laatusuhde on ihan hyva. 

Tekstiilit ja tee ovat varsinkin hyvia kotiin vietaviksi. Martti veli tuntui olevan huolissaan, etta onko Pertti karventanyt nahkaansa liikaa. Ei ole viela luotu nahkaa yhtaan kertaa, joten se pieni punoitus on ihan normaalia kun kookosoljylla ja aloeveralla itsensa voitelee. 

Taalla turistit eivat ollenkaan makoile rantahietikolla vaan talsivat rannalla edestakaisin kuin elefantit. 

Paivan tympeimmat hommat ovat aamun oljyaminen ja illalla itikkasuojan levitys. Ei ole pahemmin meita moskiitot rokottaneet, kun muistaa levittaa paikallista sitronellaoljya. Se haisee todella kammottavalle, mutta nena tottuu, eika itikat ole hairioksi. Terveisia kaikille lahettaa K&P