Pyöräilyretki viidakossa

Viidakkopyöräilyä!

Aamuvarhaisella lähdin Mikon kanssa pyöräretkelle. Mikkohan on sellainen vanha tuttavamme, joka tulee tänne joka vuosi useaksi kuukaudeksi asumaan paikallisten kanssa. Ei ole mikään tavallinen turisti.
Retkemme kohteena oli keskellä ei mitään oleva suomalaisen pariskunnan omistama talo. Se sijaitsi ison joen varrella hienolla rinnetontilla.
Ennen sinne saapumista ohitimme mangrovemetsikön, joka oli joen varressa. Siellä törmäsimme isoon sisiliskoon. 2,5 metrinen lisko oli varaani. Sain napattua siitä hienoja kuvia. Ehkä aavisti, että toinen vesipeto, saukko, on lähettyvillä kun se niin vikkelästi sujahti jokeen.
Pyöräilimme rauhallisesti eteenpäin. Ohitimme paikallisia asumuksia ja esikoulun. Pyöräreitti vei läpi kaneliviljelmien, riisipeltojen ja banaanipuutarhojen. Tyypillisiä srilankalaisia maalaismaisemia.
Kaneliviljelmillä oli myös kanelitankojen valmistuspaikka sekä pontikkatehtaan näköinen tislaamo, jossa valmistettiin kaneliöljytislettä. 

 Siellä pistin pystyyn silmälasiaseman. Olin kuin oikea optikko konsanaan ja sovittelin vanhemmille rouvashenkilöille laseja. Sattui siihen mukaan myös pari papparaistakin. Sinne hupeni aimo osa mukana kuljettamistani laseista. Sisällä talossa makasi vuoteessaan vanha vaari. Yritin löytää hänellekin lasit mutta se yritys oli toivoton. Hän kun ei kerta kaikkiaan nähnyt mitään.

Suomalaisten talolla viivähdimme hetkisen juoden kupillisen kahvia ja vettä. Ja niin matka jatkui edelleen.

Paluumatkan varrelle sattui mm. paikkakunnan kaatopaikka. On ihmisillä kova tarve tonteista kun ovat rakentaneet mökkinsä kaatopaikan viereen entisen kaatopaikan päälle. Ehkäpä tontit eivät maksa siellä mitään. On kuitenkin aika arveluttava paikka ihmisille asua.

Pyöräretkemme kesti kaikkiaan neljä tuntia. En huomannut aamulla laittaa rasvoja ihoon enkä ottanut myöskään paitaa mukaan. Niinpä Kati saakin tänä iltana ihailla punaiseksi paistettua saukkoa.

terveisin Pera